Puhakan Sukuseura
Sukuseuran synty
Oulun Puhakat
Pohjois-Pohjanmaan alueella asuvia Puhakoita kutsutaan Oulun Puhakoiksi. Heitä on ollut alueella jo ainakin 1600-luvulta lähtien. Kyseisellä alueella Puhakoita on asunut ainakin Muhoksella, Utajärvellä, Temmeksessä, Oulussa, Raahessa, Pulkkilassa ja Haukiputaalla.
Jääsken Puhakat
Puhakat voidaan jakaa alueellisesti kolmeen tai neljään pääsukuhaaraan. Nykyisen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella asustavat Jääsken Puhakat. Nimitys tulee Jääsken pitäjästä. Jääski oli kaksijakoinen pitäjä Vuoksen yläjuoksun varrella. Pinta-ala oli 400 neliökilometria, josta peltoa 8000 hehtaaria, niittyä 300 hehtaaria ja kasvitarhoja 40-50 hehtaaria. Se oli väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta. Pitäjässä oli 60 kylää ja 18 kansakoulua. Rajanvedossa v.1940 jäi 15 % Jääsken pinta-alasta Suomen puolelle. Kunnalla ei kuitenkaan ollut sotien jälkeen elinmahdollisuuksia. Jääsken kunnan rahoilla pääosin perustettiin Imatran kauppala.
Pohjois-Karjalan Puhakat
Nykyisen Pohjois-Karjalan alueella ovat asustaneet jo 1600-luvun alusta lähtien Pohjois-Karjalan Puhakat, jotka voidaan jakaa kolmeen pääsukuhaaraan: Enon Puhakoihin, Ilomantsin Puhakoihin ja Kontiolahden Puhakoihin. Pohjois-Karjalan Puhakat saapuivat nykyisen Ylä-Karjalan alueelle 1600-luvun alussa. Jo pari vuotta valloituksen jälkeen vuonna 1583 kuningas antoi suostumuksensa Käkisalmen läänin asuttamiseen. Ensi sijassa sinne oli sijoitettava siellä olevia sotamiehiä sekä lisäksi Jääskestä, Äyräpäästä ja Savonlinnan läänistä sellaisia talonpoikia, joille ei riittänyt omaa maata, mutta joilla oli tarpellinen karja. Tämä tiedon perusteella voidaan päätellä, että Pohjois-Karjalan Puhakat ovat lähtöisin samalta alueelta kuin Jääsken Puhakat.