Jääsken Puhakat
Puhakat voidaan jakaa alueellisesti kolmeen tai neljään pääsukuhaaraan. Nykyisen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueella asustavat Jääsken Puhakat. Nimitys tulee Jääsken pitäjästä. Jääski oli kaksijakoinen pitäjä Vuoksen yläjuoksun varrella. Pinta-ala oli 400 neliökilometria, josta peltoa 8000 hehtaaria, niittyä 300 hehtaaria ja kasvitarhoja 40-50 hehtaaria. Se oli väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta. Pitäjässä oli 60 kylää ja 18 kansakoulua. Rajanvedossa v.1940 jäi 15 % Jääsken pinta-alasta Suomen puolelle. Kunnalla ei kuitenkaan ollut sotien jälkeen elinmahdollisuuksia. Jääsken kunnan rahoilla pääosin perustettiin Imatran kauppala.
Jääsken pitäjä sijaitsi Etelä-Karjalassa. Pitäjän pinta-ala oli ilman vesistöjä 400,6 neliökilometriä. Jääsken naapureina olivat Viipurin maalaiskunta, Nuijamaa, Joutseno, Ruokolahti, Kirvu ja Antrea. Rajanvedossa vuonna 1940 jäi 15 % Jääsken pinta-alasta Suomen puolelle.
Useissa pitäjissä Karjalankannaksella asui Puhakoita ennen sotia, mutta heidän keskinäisestä sukulaisuudestaan ei ole varmuutta. Oletettavasti Jääsken alueelta Puhakoita siirtyi vuosisatojen aikana Kannaksen eri alueille, nykyiseen Etelä-Karjalaan, Kymenlaaksoon (Vehkalahti ja Sippola) ja Etelä-Savoon (Ristiina, Hirvensalmi). Keski-Suomen (Hankasalmi, Laukaa ja Petäjävesi) Puhakoista ainakin osa on tullut Ristiinasta. Pohjois-Savoon (Rautalampi, Kuopion ympäristö) Puhakat ovat ilmeisesti tulleet sekä Pohjois-Karjalasta että Jääsken suunnasta.
v. 1543 Mauno Puhakka asui Jääsken Apulassa
v. 1571 Juho Puhakka asui Lappeella
v. 1590 Lassi Puhakka asui Lappeen Ylikkälässä
v. 1627 Antti Puhakka muutti Sulkavan Terälahdelta Kurkijoen Rungonsuolle, missä mainitaan myös v. 1631
v. 1641 Matti Puhakka mainitaan Käkisalmen Pyhäjärvellä
v. 1642 Hejke Puhakka mainitaan tuomiokirjassa Sakkolassa
v. 1680 Markku Laurinpoika Puhakka mainitaan maakirjassa Sippolan (Vehkalahden) Ruotilassa
noin v. 1702 Mikko Matinpoika Puhakka syntyi Vehkalahden Neuvottomassa ja kuoli siellä 1780. Neuvottoman kylässä asuu edelleen Puhakoita.
v. 1713 syntyi Yrjö Juhonpoika Puhakka Ruokolahden Suikkalassa
v. 1723 syntyi Juho Antinpoika Puhakka Ruokolahdella
v. 1727 syntyi Antrean Suikareessa Antti Puhakalle poika Henrik
v. 1736 on Hiitolan Lauttalassa kuollut Henrik Puhakka
v. 1738 on kuollut Vehkalahden Onkamaalla väärti Sigfred Puhakka 72 vuoden ikäisenä. Onkamaalla asuu edelleen Puhakoita.
v. 1747 on Lappeessa eräälle Puhakalle ja vaimolleen Gertrudille syntynyt poika Georgius
noin v. 1755 syntyi Heikki Matinpoika Puhakka Vehkalahden Ruotilassa ja kuoli siellä 1835. Nykyisen Sippolan Ruotilassa asuu edelleen Puhakoita.
v. 1757 Helena Puhakka haudattiin Muolaan Perkkolassa 54 vuoden ikäisenä
v. 1762 Kurkijoella kuollut Kaarina Puhakka 68-vuotiaana
v. 1794 on Viipurissa vihitty Michel Puhakka ja Maria Jyrkinen
v, 1801 syntyi Kuolemajärven Huumolassa Tahvo Benjamininpoika Puhakka. Hänen isänsä oli 1774 Viipurin msrk:n Lyykylässä syntynyt Benjamin Simoninpoika Pursiainen, jonka jälkeläiset ottivat sukunimen Puhakka ja heistä polveutuvat Kuolemajärven Huumolan ja Johanneksen Koskijärven Puhakat. Heistä merkittävä osa asettui Turun ympäristökuntiin sotien jälkeen.
v. 1814 on Sakkolassa kuollut Liisa Puhakka 50-vuotiaana
v. 1818 on Sortavalassa kuollut Abraham Puhakka 3 kuukauden ikäisenä
v. 1822 Jääsken seurakunnassa syntyi Laurentius Puhakalle ja Anna Georgille poika Petrus
v. 1833 on Ruokolahden Suikkalassa Peter Puhakalle ja Anna Paajaselle syntynyt tytär Maria
v. 1833 Ruskealassa kuollut Susanna Puhakka 1 vuoden ja 6 kuukauden ikäisenä
v. 1840 Johanneksen seurakunnassa vihitty Joakim Puhakka ja Sofia Kosonen
v. 1849 on Impilahdessa kuollut Anna Puhakka 66-vuotiaana
v. 1851 on Muolaan Jääskelän kylässä syntynyt Peter Puhakalle ja Laura Ekmanille tytär Sophia Wilhelmina
v. 1856 on Rautun Miettilän kylässä Petter Puhakalle ja Laura Edelmanille syntynyt poika Peter Johan
v. 1861 on vihitty Tobias Puhakka Sippolan Ruotilan kylästä ja Kristiina Nikusen kanssa
ETELÄ-SAVON PUHAKAT
Oletettavasti Hirvensalmen ja Ristiinan Puhakat ovat tuleet pääosin Jääsken alueelta. Varhaisimpia mainintoja:
vv. 1655-1659 mainitaan sotilas Hannu Puhakka Brahenlinnan läänin ruotujakoluettelossa
v. 1677 syntyi Pekka Puhakan tytär Maria Pieksämäellä
noin v. 1713 syntyi Hannu Puhakka ja kuoli 1789 Ristiinassa. Hänen jälkeläisitään on sukututkimus. Ristiinassa ja Suomenniemellä asuu nykyäänkin runsaasti Puhakoita.
v. 1720 ja v.1721 sotilas Heikki Puhakka (synt. 1702) mainitaan Hirvensalmella Savon rykmentin henkikomppanian ruodussa 93
v. 1749 syntyi Hannu Puhakka Ristiinassa
v. 1759 Yrjö Puhakka mainitaan henkikirjassa torpparina Hirvensalmen Pöyrynkylän Ripatin talossa
v. 1762 Hannu Puhakka mainitaan henkikirjassa Hirvensalmella samassa talossa
KESKI-SUOMEN PUHAKAT
Ainakin osa Keski-Suomen Puhakoista on tullut Ristiinasta.
v. 1586 Olli Puhakka katosi Karstulan Kalavastingista
Paavo Hannunpoika Puhakka syntyi Ristiinan Kylälahdella 1788 ja muutti 1809 Sulkavalle ja sieltä avioitumisen jälkeen 1817 Laukaan Lievestuoreelle
Päivitetty 2.5.2017